Helt slut

Mä varoitan jo valmiiks, että jos tämä postaus tulee julkaistuksi keskeneräisenä, niin oon nukahtanut kesken. :p Tätä iltaa kuvaavat sanat on helt slut.

Vaikka yleensä mulla onkin tosi rentoja päiviä ja tekemistä ei juuri ole, niin tämän syyslomaviikon on saanut painaa suht pitkää päivää. Kun on lyhyet päivät ei haittaa vaikka lapset roikkuu kaulassa vielä nukkumaan mennessä. Omaa rauhaa ei juuri ole, myös viikonloput menee tiiviisti lasten kanssa,jos oon kotona.

Nyt kun on koko viikko lomaa dagiksesta ja koulusta, ja A sekä P on Suomessa, on M täällä kaksin mun kanssa koko viikon. Aamu alkaa kuuden jälkeen kun M pomppaa pirteänä ylös ja loppuu sitten kun menen omaan huoneeseen ysin maissa. "Virallisestihan" se loppuu, kun vanhemmat tulee, mutta ei se askartelu tai muu puuha lopu sormia napsauttamalla. ENkä mä myöskään osaa katoamistemppua. Päivät tuntuu aika pitkiltä, kun koko päivänä ei näe muita ihmisiä ja autoakaan ei ole pihassa.

Myöskään ei voi vapaasti vaikka lukea uutisia tai tsekata fb:tä, kun jonkinlainen ääni päässä sanoo sulla olevan työaika päällä. Siks mua suuresti tänään pannuttikin, kun tahtomatto torkuin, kun M katsoi piirrettyjä aamulla.

Nyt kun M on yksinäisenä prinsessana kotona, on se tottunut saamaan kaiken hemmottelun itselleen. Pitäisi olla hakemassa sukkia tai vaihtaa hänen vaatteensa. Pitäisi kantaa alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Mä olen sanonut, että autan aina mutten mä kaikkea puolesta tee. Myöskään lattiaille pudonneita paljetteja ei millään jaksa enää nostaa, kunon niin väsy. Minuuttia aikaisemmin niillä jaksoi kyllä mainiosti leikkiä.. :--) Ja jos kaikki ei mene ylhäisyyden tahdon mukaan, on sopivaa järkätä salonkikelvoton raivari. Se ei ainakaan helpota tätä päänsärkyä...


Onhan meillä paljon kivaakin, kun keinutaan ja tänäänkin käytiin pyöräilemässä ja otettiin poni mukaan. Askarrellen menee tunteja ja Dumbo on kaverina telkkarissa. Halusin vaan kertoa että ei tämä mitään pelkkää lomaa ole täällä. Kyllä mä ihan hommia teen (vaikka ne onkin joka päivä erilaisia),enkä ole mikään vapaamatkustaja. Nämä yhdentoistatunnin työpäivät yksin prinsessan kanssa on väsyttäviä vaikka myös koko ajasta nautin. :--) Hyvää yötä!

Höstlov!

Syysloman kunniaks A ja P matkusti Suomeen, Helsinkiin tapaamaan vanhoja au paireja ja vain Lilla M on täällä mun seurana. Silläkin on dagiksesta lomaa ja meillä on kaikki päivät, aamu puol seiskasta ilta kasiin aikaa touhuta. Aikaa riittää vaikka mihin! ..Mutta myös siihen kiukutteluun.

Eilen sanottiin hejdåt, kun A ja P lähti kuuden maissa ja sen jälkeen siirryttiin yläkertaan askartelemaan (minä) ja katsomaan videota (M). Meillä oli epävirallinen one piece/pyjama-päivä ja vaihdettiinkin vaatteita vasta puolen päivän jälkeen. Siihen asti lojuttiin sohvalla askarrellen ja Barbapapaa seuraten ja alakerrassa lounasta fiksaten.

Iltapäivällä käytiin siellä kivassa askartelutarvikeliikkeessä taas vähän kuolaamassa ja kotona leivottiin pari omppupiirakkaa, kun Ma:n työkaverit kokoontui päivälliselle jonnekin ja Ma vei jälkkärin. Ne oli kuulemma tykänneet mein Mummo Ankka -piirakasta! Jee!

Ïllalla menin selvittelemään päänsärkyä ja juminiskaa BodyBalanceen. Tunnista tuli kyllä uusi rakkaus. Vaikka välillä tuntuikin, että oon notkea kuin näkkileipä ja tasapaino on mennyt jossain rytäkässä... Mutta siellä oli paljon ekakertalaisia ja sivuille vilkuillessa en ollutkaan ainoa vaappuja. Pitkät ja hitaat liikkeet sopivaan musiikkiin oli kyllä ihanan rauhoittavia ja venyttäviä. Kaiken kruunasi lopun rentoutus ja lämmin sauna! Kykenin kyselemään kielikursseista jumpan ohjaajalta, joka kertoi eka olevana kieltenopettaja. Ens ma selviää enemmän. :--)

Tänään on ohjelma koostunut myös askartelusta, mutta Barbapapa vaihtui Dumboon ja mä vaihdoin synttärikorteista joulukortteihin (lokakuussa!). Tänäänkin oli pyjamapäivä... Kunnes lähdettiin kohti Löddeä, tai ainakin yritettiin. M oli koko päivän ollut poikkeuksellisen väsynyt ja kun kehoitin ottamaan takin mukaan, ettö uimisen jälkeenkin on lämmin, nousi valtava huutokonsertti. Mä lisäsin kai vettä myllyyn ilmoittamalla, että mä en lähde jos takki ei ole mukana. Loppujen lopuksi mä ehdin imuroida ja tiskata sillä aikaa, kun M raivos pihalla ja eteisessä. (Ei,mä en jättänyt lasta heitteille, vaan koitin puhua muttei mua kuunneltu. :D) Lopulta kaikki ymmärs, että ei ole kiva, jos ei kuunnella ja tehdä niinkuin on sovittu.

Uimassa tajusin, että M on valtavan taitava ikäisekseen. Rintauinti ja selkäkrooli menee useita metrejä pikkualtaassa, jossa hädän tullen yltää pohjaan. Myös hypyt sujuivat samoin kuin isossa altaassa polskiminen. Saunojaksin M:stä oli, vuorotellen laskettiin sataan, jotta tiedettiin kuinka kauan saunassa oltiin.

Hiukset märkinä (ja takit päällä!) suunnattiin Center Sydiin ostamaan mulle uusia sukkia ja kummipojalle pieni paketti kortin mukaan. Icassa napattiin mukaan vielä raejuustoa ja vehnäjauhoja, sillä aamulla ei ollut jäljellä enää muuta kuin tyhjä pussi, kun oli tarkoitus tehdä vähän välipalalettuja. M sai myös jätskin ja siitä iloa riitti koko illaksi, ei muka ollut yhtään liian kylmää uimisen jälkeen. Mutta jaksoi hän urheasti metsästää mulle sukkia!

Ilta kului viimeistellessä joululahjalistoja, joita tehtiin päivällä. Listalta (niitä on itseasiassa 4 ja huomenna kuulemma valmistuu lisää...) löytyy niin poronsarvia, kania kuin prinsessamekkoa ja paljetteja. Mutta tällä menolla vähintään 3/4 on unohtunut jouluun mennessä. Mutta positiivisena, että M kirjoitti kaikki itse! Mä kyllä sanelin, mutta osa meni myös itse miettien. Olipa samalla hyvää harjoitusta mulle!

Kuperkeikkoja ja saksalaista seurakuntaa

Jippii, loppuviikko menikin vähän lepposemmissa tunnelmissa kuin oli tarkoitus.

Tiistaina skippasin futistreenit, kun pikkuisin prinsessa juoksi kädet levällään syliin ja kertoi, että mä en saa lähteä, kun pitää leikkiä hänen kanssa. Muutaman minuutin inttämisenkään jälkeen mun sydän ei antanut lähteä kohti treenejä vaan me tehtiin kompromissi ja mentiin pihalle fillaroimaan. M pyörän selässä ja mulla lenkkivaatteet päällä.

Keskiviikkonakin seikkailin pitkin erilaisia pikkuisia polkuja Löddessä, kun M oli voimistelemassa. Ehkä ens kerralla mun lenkki on vähän johdonmukaisempi, kun ei tartte arvailla missä päin auto on. Torstaina mun reipas viikkoni vähän laantui, koska treeneissä kävi pikku tapaturma, joka on pitänyt tähän päivään pois liikkumasta. Ja taitaa pitää vielä muutaman päivän lisääkin...

Meillä oli diili, että se joukkue joka voittaa, saa skipata lopun kunto-osuuden, joka piti sisällä viivajuoksua ja punnerruksia. Mä päätin että vaikka alku matsi sujuikin vähän tahmaisesti, on mulla sen verran resursseja petrata, että mun mokaan ei me hävitä.

Lähdin takaa-ajoasemasta ottamaan palloa pois ja muutaman sekunnin päästä tein kuperkeikkoja tekonurmella kumauttaen pääni kovaan nurmenpintaan. Hurjan näköisesti (kuulemma) olin kuulemma liitänyt ja siltä tuntuikin. Päässä pyöri niin ettei omilla jaloilla pysynyt. Hetken istumisen jälkeen siirryin seuraamaan lopputreenit vaihtopenkiltä. Sen jälkeen seuranani on ollut melko hurja päänsärky... Muuten hassu olo meni ohi jo yhdessä illassa. Tämän säryn voisin kyllä jo päästää eteenpäin. Se ei ole mun kaveri. :--D Päivät menee ihan kivasti, mutta yöt olivat etenkin alkuun tosi unettomia.

Perjantai meni siis nukkuessa. Kun mä nukuin, oli P Malmössä koe-esiintymisessä telkkariohjelmassa Smartare en 5 klassare. Oli kuulemma mennyt hyvin, toivottavasti P pääsee pian jatkoon ja näkyy sitten telkkarissa! ;--) Illalla hain vielä salikortin, nyt on mahdollisuus käydä missä vaan gruppträningeissä ja salilla koska vaan! Ja mikä tärkeintä, mulla on mahdollisuus päästä saunaan! Jee.

Eilinen ilta meni au pair mötessä Malmössä. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan niinkuin käsikirjoituksessa... Eka P tyrmäs mun kaikki hameet ja mekot, koska ne ei kuulemma ole hienoa. Tästä esteestä huolimatta kuitenkin pääsin ymmärrykseen vaatekaappini kanssa ja auton nokan kohti Malmöä. Löysin Tyska Kyrkanille oikein hyvin, vaikka kaupunkin tuntuikin suht isolta ratin takaa. Paljon oli semmosta kaikkea mitä olis kiva mennä jalan katsomaan. Ehkä saan aikaseksi lähiaikoina.

Odottelin vähän ennen seiskaa seurakuntatalon oven takana ja mulle sen avaskin semmonen vanhempi nainen. Heti tuli selväks että hei, tämä onkin vain täysin saksalaisille. Facebookissa oli kyllä ilmoitus myös ruotsiksi ja englanniksi... Mut toivotettiin kuitenkin sisään ja kohta muut tytöt tulikin. Etenkin alkuun oli tosi hankala ymmärtää muiden viiden tytön keskustelua, koska se käytiin saksaks. Välillä ne kuitenkin koitti puhua myös ruotsia ja multakin kyseltiin paljon. Ja koko ajan oli helpompi ymmärtää saksaa, kun sanoja palautu mieleen. Illan päätteeksi sain kutsun tulla uudelleen, muutaman uuden yhteystiedon sekä ehdotusken nähdä ens viikonloppuna. Onneks en lähtenyt karkuun, niinkuin aluksi suunnittelin! :--)

Kotona kohtasin seuraavan hankaluuden. Perhe oli unohtanut jättää oven auki ja koputtelinkin ulkona lähes 3min ennenkuin sain C:n hereillä ja pääsin nukkumaan. Vastoinkäymisistä huolimatta huippuviikko! Toivottavasti on tämäkin! :--)

Toivottelee Matsku, joka unohti käyttää kameraa kuluneella viikolla...

Time Sport Club

Perjantaina Löddeen avattiin uusi sali, jossa oli muutaman päivän ajan mahdollisuus käydä kokeilemassa ilmaiseksi. Mä käytin tarjouksen hyödyksi muutamaankin kertaan ja tutuiksi tulivat spinningsali ja punttiksen laitteet.

Pukuhuone oli mukavan iso ja siellä oli hyvälaatuiset kaiuttimet. <3 Kaapit sais vaan olla vähän isommat, koska mulla ainakin on kunnon treenikassi mukana, kun menen. On muutakin mukana kuin pelkät kengät ja juomapullo.

Kaapeissa oleva lukitus myös hämmensi. Jokaisen tarttee ottaa OMA lukko mukaan, jolla lukita kaappi. No mulla ei tietenkään sitä mukana ollut... Menin pyytää ja hymyilin nätisti, niin sain lukon lainaan. :--) Myös sitä mietin, että kun kerran jokaisella on omat avaimet, niin kuka voi valvoa, että jättääkö joku lukon oveen pidemmäksi aikaa. Vaikka silleen, että jättää pysyväsi kengät yms kaappiin? :o

Lämppärilaitteita löytyy viistoista, ja ne on kaikki VALTAVAN isoja, mutta onneks helppokäyttöisiä. Juoksumattokin totteli mua ihan ekalla kerralla, se ei ole mitenkään taattua, että aina on niin... Ainoastaan niiden takana oleva suuri ikkuna häiritsi, sillä siellä oli jonkinlainen toimisto, jossa joku valvoi ja teki paperitöitä. Inhottavaa, että joku tarkkailee. Pöh.

Painoja ja laitteita löytyy jokaiselle, on ns. miesten puoli, missä pääsee nostaa penkkiä ym ja sitten se toinen puoli, jossa on laitteita, ei pelkkiä tankoja, penkkejä ja painoja. Aamulla oli hyvä hyödyntää sitä "miesten" puolta, jonne illalla en kehtaa kyllä mennä, kun mun painot tangossa on 1/10, mitä niillä bodareilla... Aamulla on muutenkin kiva mennä, kun porukkaa on tosiaan vaan muutama. Ikinä ei tartte jonottaa.

Treenin jälkeen oli mukava päästä suihkuun. Ainoa miinus, että pukkarin ja suihkun välissä ei ole ovea, vaan pelkkä oviaukko. Mua ainakin häiritsi. Hmph.

Mutta kaiken korvasi koko viikonlopun pelastus! Sauna!!! Mä olin niin iloinen saunasta. Oon kovasti kaivannut sitä, kun on ollut vilu tai on halunnut olla ihan rauhassa hetken. Tuolta se löytyy ja aion jatkossakin hyödyntää. Aamulla on vähintään yhtä mukava käydä saunassa kuin raskaan päivänkin päätteeksi. Varsinkaan kun nämä ruotsalaiset ei tajua hyvän päälle, niin siellä saa olla ihan rauhassa. (Ei kerrota kellekkään, että lämpötila vois olla korkeampi ja kiuas vois olla päästämättä vettä läpi, mutta muuten perfect!)

Pukuhuoneesta löytyy myös iso peili! Käsipapaperia ei löydy, vaan on kasa pikkusia pyyhkeitä, jotka heitetään pyykkikoriin käytön jälkeen. Salin puolelta löytyy myös samaisia pyyhkeitä ja ne on kyllä käteviä, koska multa ainakin unohtuu usein se pikkuinen hikipyyhe kotiin..

Tässä muutama kuva salilta! Mä ainakin tykkään! Tällä viikolla onkin tarkoitus mennä hakemaan salikortti, niin saan käydä miten paljon tahdon. Tarttee vaan selvittää, että miten toimin kun ei ole ruotsalaista pankkitiliä, joka kuulemma tarttetaan. Aurinkoista keskiviikkoa, ainakin täällä paistaa aurinko! :--)


Voi vitsit, kuuntelin tätä bussipysäkillä ennen salia ja sai kyllä niin jumppafiiliksen päälle!

Sunnuntai-illan ilo!

Viikonloppu oli taas kiireinen, perjantaina M meni "neuvolaan" ja sai rokotteen, jota oli odottanut koko viikon. Tästä johtuen M ja Ma suuntasivatkin loppupäiväksi kotiin. Mä olin saanut juuri juoksuvaatteet päälle ja olin menossa lenkille. Ehdotin, että M tulis pyöräilemään, niin mä voisin juosta vähän lyhyemmän lenkin. Mutta ei, iPadillä pelaaminen oli kivempaa, samoin kaikki muu. Lopulta kun ulos päästiin, edettiin me 200m ja sama takaisin. Iltapäivällä luovutis ja vaihdoin lenkkivaatteet normivaatteiksi... Iltapäivällä lapset söi jätskiä semmosessa jätski- ja suklaapaikassa hienosti hoidetun rokotteen kunniaks. M kanssa puuhasteltiin myös Tintinin kanssa.

Lauantaina kuvittelin lähteväni katsomaan kaksi matsia innebandya Ängelholmiin. Kyseessä oli M ekat pelit (ikinä!), mutta A oli se joka valitteli aamupalapöydässä perhosista vatsassa. Somaa. Joukkue pelas ekat matsinsa hienosti, eka voitettiin ja toka hävittiin parilla maalilla. Erityisesti oli ilo katsella, kun A pyöritti toista joukkuetta ihan mielensä mukaan... Taitava tyttö!

Pelien jälkeen mä luulin, että C kääntyi väärästä risteyksestä vahingossa, mutta ei... Tarkoitus olikin suunnata vielä pidemmälle rokottamaan muutamia hevosia. Kukaan ei vaan ollut muistanut kertoa mulle mitään. Muilla oli myös eväät mukana. Hups. Ekassa paikassa oli kourallinen heppoja, mutta ihana ympäristö. Just semmonen perinteinen tallitunnelma. :) Saatiin myös mjukpepparkakaa ja äpplemustia! Toisessa paikassa nähtiin tosi nättiä ruskaa, kuusia ja kolme friisiläistä rokotuksen tarpeessa olevaa heppaa.

Illalla syötiin hyvää ruokaa ja juhlittiin Prinsessa "shamppanjalla" hienosti pelattuja pelejä. Menin ajoissa nukkumaan ja vannoin, että en laita mitään herätyksiä, vaan nukun oikein pitkään. Vaan Onni oli toista mieltä, hiekkalaatikossa oli kuopsutettava heti seiskan jälkeen ja sen jälkeen pyörittävä ympäri huonetta, niin että Nukkumatti karkas kauas. Asiaa ei myöskään auttanut muiden järjestämä siivousetki tai M tietokonepeli viereisessä huoneessa. Että mä olin iloinen. Kiusallani kyllä makasin lähemmäs kymppiin sängyssä periaatteesta, että mä tahdon nukkua. :--D

Iltapäivällä suuntasin uudelle salille, jossa oli provhelgen ilmatteeks. Menin koittaa Time Sport Clubin Spinningiä ja se olikin tosi kiva. Oli kivat musiikit ja kiva ohjaaja. Meen ihan varmasti toistekin. Mutta spinnin jälkeen löysin parhaan asia pitkään aikaan! SAUNA! Timellä on sauna! Ja koska ruotsalaiset on kovin ujoja, sain nauttia ihan omasta rauhasta siellä. :--) Sitä mä olin kaivannut viluhetkiin.

Hyväkskäytin saunaa myös tänään salitreenin jälkeen ja korkkasinkin ekan mun aamusaunan ikinä. Päivä jatkui aamun reippailun jälkeen Center Sydissä treenipaidan metsästyksellä (tuloksetta! miten hankalaa on löytää paita, joka ei ole pinkki/lila tai makkarankuori?!) Lohdutuksena söin lounaaksi kreikkalaisen salaatin Graffitti Cafeessa. Mumsig. Takaisin kotiin bussilla, joka toi kivaa kotoista tunnelmaa -olemalla myöhässä molempiin suuntiin. Yllätyin, että busseissa ei täällä käy käteinen.

Tällä viikolla luvassa kuvia salilta, mun Ruotsi-kodista sekä sen ympäristöstä. Pursuan ideoita! :---)

Aurinkoinen aamu!

Tänään on hyvä aamu. Mitä nyt nukuin taas vartin pommiin... Mutta aurinko paistaa ja kohta lenkille! Jeij! Illalla ajattelin mennä katsastamaan Löddeen avatun uuden salin, joko ihan salitreenillä tai ehkä uskaltaudun taas pumppiin?

Skillnader mellan Sverige och Finland.

Vaikka oonkin ollut täällä ihan minimaalisen ajan, niin muutamat jutut on ottanut silmään (varmasti löytyy enemmänkin, mutta nämä tuli tältä isumalta mieleen):


Kliseisesti aloitan kuivauskaapilla. Miten sen tuominen ulkomaille vaan voi olla niin hankalaa. Kuivauskaappiin tottuneella on melko rassaavaa, kun tiskikoneen tyhjennyksen jälkeen koko tiskipöytä on täynnä purkkeja ja kippoja, joiden paikka olis selvästi kuivauskaapissa.

Yleisistä vessoista ei löydy sitä rullaa mihin kuivata kätensä. Seinässä on semmonen puhallin, joka Suomessa muistuttaa huonoa fööniä ja täällä tuulitunnelia.

Ihmiset tulee täällä paljon helpommin kättelemään. Se on osa ihan päivittäistä rutiinia, dagiksessakin on yksi noin kolmekymppinen nainen, kun tulee aina kättelemään, kun vien M sinne. Myös kun oli ekat vai tokat treenit, niin suurin osa tuli ihan oikeasti kättelemään, että moi mä oon X ja me ei vissiin ollakaan nähty ennen.

Suomalaiset naiset ei käytä lenkkareita arkipukeutumisessa. Viime keväänä luin yhdestä blogista, että ruotsalaiset käyttää ihan normaalina päivänä lenkkareita. Täällä olenkin kiinnittänyt huomiota, että farkkujen ja bleiserin kaverina voi hyvin olla värikkäät juoksulenkkarit tai legginsit ja tunika on yhdistetty lenkkareihin. Positiivisena asiana täytyy sentään sanoa, että lenkkarit on siistit ja hyväkuntoiset. Ei sen näköiset, että niillä on juostu intervallia purulla...

Kaupassa kassa ei anna sulle kolikoita eikä useimmin niitä myöskään anneta kassalle, vaan kolikot laitetaan semmoseet koneeseen. Kolikot on siis automaatisoitu. ;)

Ruoka on mun mielestä kalliimpaa täällä. Ekan kerran havahduin kun olin ostamassa jauhelihaa lihapullia varten. Normi kilohinta oli lähes 60kruunua. Mun mielestä se on enemmän kuin Suomessa, eller hur..?

Viimeisin ja paras on fredagsmys! Silloin saa hyvällä omatunnolla syödä hyvää ruokaa sekä herkutella telkkarin edessä. Mun mielestä kuulostaa aikas hyvälle. Ja kohta se perjantai taas onkin! ;)

Kiireetön sunnuntai (lue:koko viikko)

Koko viime viikko menikin täysin sängyn pohjalla leväten, sillä viime viikonlopun jälkeen vei flunssa mut sänkykuntoon. Maanantaina aamulla oli kurkku kipeä ja seuraavana yönä tuli kuume ja päänsärky. Ne olikin sitten seurana lauantaihin asti ja varsinkin yöt olivat hankalia. Ma vaan oli työmatkalla loppuviikosta, joten pakko oli illalla jaksaa. Siksi mun päivärytmiin upposikin lasten koulupäivän aikaan ylimääräiset viiden tunnin päikkärit.

Lauantain vietin vaan kotona lepäillen, sillä halusin taudin varmasti pois. Aamulla aamupalan jälkeen makoilin peiton alla uudelleen, kun paleli. Sain sinne myös märän toimituksen; kissani Onni oli päättänyt kylpeä M kanssa ja Ma oli sen altaasta pelastanut kylpylelujen joukosta pyyhkeen sisään...
Päivään kuului niin pelailua lasten kanssa, pitkä lämmin suihku, synttärikorttien askartelua, paljon vanhoja Salkkari-jaksoja Youtubesta ja ruotsin kieliopin pänttäystä abikirjasta. Perjantai-illalla olin aloittanut mielenkiintoisen kirjan (josta myöhemmin lisää), jota jatkoin myös lauantai-illan riemuksi.

Sunnuntaina nousin vapaaehtoisesti kasin maissa syömään aamupalaa. Olin hereillä ennenkuin lapset! Pitkän aamupalan jälkeen vein M synttäreille ja Ma sählyhallille, jossa P ja A pelais matsin vähän myöhemmin. Itse suuntasin takaisin kotiin jatkamaan aamua katsomalla netistä videoita ja meikkaamalla rauhassa. Pidin myös oman herkutteluhetken tortillasipseillä ja quocamolella, joita söin sängyssa. Never gonna happen with kids.

Parin tunnin päästä hain M pois synttäreiltä (kuka pitää kaverisynttärit sunnuntaiaamulla puol kymppi!), jotta pääsisin lähtemään kohti Helsingborgia, mutta M ei ollutkaan yhtä yhteistyöhaluinen ja sisälläni kiehui vartin taistelun jälkeen melko paljon. Hammasta purren päästiin hallille, ja itse vihdoin viettämään täysin vapaata päivää. Ekaks hain matkaevääks minipussin irttareita ja lähdin ajamaan motaria pohjoiseen.

Tykkään ihan kamalasti tosta motaristä just Göteborgiin päin. Siinä yhdessä kohtaa se nousee korkealla ja näkyy merelle ja Tanskan puolelle tosi nätisti. Vielä kun keksisin miten sinne pääsee kuvaamaan.

Helsinborgissa jätin auton lähelle satamaa, sen jälkeen kuin olin ollut ajaa jollekin venelaiturille erehtyessä risteyksestä. Kävellen menin kiertämään kaupungille, mutta lähes kaikki liikkeet oli sunnuntaina kiinni. Suuntasin ylemmäs kaupungille Helsingborgin linnalle ja sen ympäristöön. Löysin ihania kiemurtelevia pieniä kujia, puistoja ja koristeellisia rakennuksia. Tykkäsin.

Myöskin vesisade tykkäs musta ja olinkin ihan litimärkä. Ekana suunnitelmana oli mennä uimaan kaupungilla kiertelyn jälkeen, mutta badhuset meni kiinni jo puoli kolme ja tuskin olisin ehtinyt edes parkkikselle ennen lipunmyynnin lopettamista. Se jäi siis ensi kertaan! Sen sijaan suuntasin (tai siis yritin suunnata) Väla-centrumiin, joka on yks Ruotsin suurimmista ostoskeskuksista. Viiden kilsan matka otti multa noin kolme varttia, kun gps kusetti mua ja pyörin pitkin porvariasuinalueita...

Myöskään shoppailu ei edennyt ihan kivuttomasti, kun eka eksyin käytäville ja lopuksi jätin puhelimeni vessaan... Onneksi joku ihana ihminen oli vienyt sen infoon ja info vielä soittanut ystävälleni Suomeen, että täällä tämä puhelin olis. Hihi. Onneksi on reiluja ihmisiä. :--)

Kuudelta, kun Väla-centrum meni kiinni, oli mulla saaliina pari mekkoa, kaverin synttäripaketti ja kiitoskorttipohjat. La aamulla saaduista palkkarahoista ei juuri enää tietoa, mutta oli mulla ollut kiva päiväkin. Äkkiä vaan kotiin syömään, koska en ollut malttanut jättää aikaa ruokailemiselle... Vaikka paljon tykkääkin olla täällä, niin välillä nuo täysin yksin päivät on ihania!

Toivottavasti teillä oli yhtä rentouttava sunnuntai! :--)

Ruokaikävää.

Peiton alla sairastaessa on ollut aika miettiä. Ruokaa. Mulla on kamala ikävä muutamia ruokajuttuja Suomesta. Ei nämä ole mitenkään supersuomalaisia juttuja, vaan lähinnä ikävä on tuttuja makuja. Sitä että tietää kaupassa tallustellessa, että tämä on se tuttu valmistaja ja tuttu tuote, maku on todettu hyväks kymmeniä kertoja ennenkin.

Kuva täältä.

Ykkösenä Kiinalaisten ravintoloiden kasvisnuudeliwokki, joka on ehdottomasti parempaa Suomessa. Lisäks Suomessa tietää tilatessa mitä saa, eksoottisemmat raaka-aineet på svenska, kun tapaa mennä yleensä ohi.

Kuva täältä.

Sirkusaakkoset. Kyllä täältä karkkia löytyy, Haribolta valtavasti kaikkea, kun yks tehdas on ihan kivenheiton päässä, Helsingborissa, mutta Sirkusaakkosiin en ole törmännyt.

Kuva täältä.

Ravintola Kertun vuohenjuustosalaatti. Huomenna oliskin tarkoitus tehdä vuohenjuustosta jotakin hyvää. Ehkä salaattia, ehkä toast, ehkä pastaa?

Kuva täältä

Apetina Feta Snack kera oliivien ja valkosipulin kynsien. Loistava lisä salaattiin (tulee kastike samalla!), makaronilaatikkoon tai koko kesän uusien perunoiden kanssa!

Kuva täältä

Lopuksi vielä vähän (lue: täysin) stereotyyppisenä suomalaisena on valtava ikävä salmiakkia ja hyvää lakua. Kun marraskuussa palaudun takaisin tänne, tulee mukaan isot pussit Pandan lakua.


Mutta toisaalta on täällä tarttunut mukaan monta uutta juttua, joita taas varmasti ikävöin ensi kesänä. :---)

Maailman paras valokuvaaja!

Sunnuntai oli hyvä päivä, vaikka aamulla heräsinkin puol kasi nenä tukossa ja valtava jomotus päässä. Parin buranan ja Finrexini-kupillisen jälkeen jatkoin unia vähän vaille yhteentoista. Pitkän kuuman suihkun sekä hiustenvärjäyssession jälkeen olo lämpimissä collareissa ja uudessa hupparissa tuntui paljon paremmalta.

Kun muut söi lounaaksi pastaa, söi Matsku aamupalaksi pastaa tomaattikastikkeella... Aamu jatkui uudella kirjan lukemisella ja rauhallisella meikkailulla, sillä iltapäivällä oli tarkoitus ottaa mun yo-kuvat P:n kanssa. Vähän jälkeen kahden suunnattiinkin Löddeen, jossa mietittiin kuvat ottavamme.

Seuraavana kolmena varttina otettiin yli 150 erilaista kuvaa. P oli aivan mahtava kuvaaja, jolla oli paljon hyviä ideoita. Meillä oli oikeasti kivaa, eikä jaksettu välittää uteliaista ohikulkijoista, jotka loivat pitkiä silmäyksiä meidän kuvauspuuhiin siinä pienessä puistossa.

Kotiin päästyään kytkin heti kameran kiinni koneeseen ja katselin hymy huulilla kuvia, jotka oikeasti toivat hyvää mieltä. Enää on harkinnassa millaisia kiitoskortteja alan väsäämään, sillä haluan ne nyt pois alta ennen joulukortteja. Viime aikoina oonkin paljon askarrellut, kun tosiaan on tuo Panduro (eli kohtuuhintaiset askartelujutut) tuossa lähellä.

Illalla M ja A halusivat leipoa skonsseja ja tiikerikakkua. Ma leipoi M:n kanssa skonsseja ja me väsättiin A:n kanssa pari tiikerikakkua. A:n kanssa oli kyllä melko hulvatonta leipoa, sillä kahdeksanvuotiaan innolla ja kiireellä ei juuri ehtinyt kuin levittää jauhoja lattialle... Myöskään luottamus muhun ei ollut täysin kunnossa, sillä Ma:ltä kysyttiin väh. 2min välein, että ohjeistanko varmasti oikein. Hyviä leipomuksia joka tapauksessa tuli!

Illalla P:n tullessa takaisin neljän tunnin voimistelutreeneistä naurettiin vatsa kippurassa kaikille floppi-kuville ja muokattiin kuvista vielä paljon fiksumpia. Maattiin sängyssä ja lisäiltiin pilkkuja hiuksiin tai tehtiin mustasta paidasta syksyinen vaahteranlehdillä. Meillä oli tosi kivaa. :--)

Lauantai, jolloin oon saanut kontakteja vanhoilta au paireilta ja krepannut hiuksia, maistui korvapuusteille.