Yökyläilyä.

T myöhästy meidän potretista. :D

 Iloinen pizzatiimi.

Simaa on vähän ikävä, mutta munkin löytyy. A´la Matilda.

Autosta löytyneet 18kr oli mein lauantaikarkkibudjetti.

Barsebäckshamn.

Viikon loppu sujui hyvin.

Tytöt oli täällä käymässä ja katsottiin Salkkarit-leffa.

Vähän hävetti, että se oli Fn eka suomalainen leffa, 

koita siinä sitten selittää, että sarja on paljon parempi....

Leffa oli vielä paljon paljon huonompi kuin odotettiin.

Sunnuntai kulutettiin nukumalla piiiitkäään ja ottamalla aurinkoa pihalla.

Eilen jatkettiin lounastamalla Lundissa.

Illalla mennään Barsebäckshamniin perheen kanssa katsoo "vappukokkoa"

ja sen jälkeen mä oon luvannut mennä Tn, Fn ja islantilaisen Mn kanssa katsoo miltä Lund näyttää tänään.

Opiskelijavappu.

Saan laittaa ylppärilakin ekaa kertaa vappuna päähän, hah. :D

Pitäis kuulemma puhua englantia. 

Hui.

Pitäkää hauska vappu!

Ja huolta sekä itsestänne että muista! :)

Ekoja ja vikoja juttuja.

Tänään kävin ekaa kertaa elämässäni irtisanomassa sopimuksen. Mun salisopimuksen, ens kuun saan vielä treenata, mutta sitten mun kortti on vielä käyttökelvoton. Oli niin ihanaa, kun koko homman oon hoitanut semmonen saman naisen kanssa, ja tänään kun lähdin se toivotti mulle kivaa loppuaikaa ja että toivottavasti hän on vielä töissä, kun tuun treenaa!
Loppupäivä meni Lödde-reissusta palautuessa, sillä ei vieläkään olo ole ihan täys nappi. Mutta pikku hiljaa kuitenkin paranemaan päin.
Illalla menin mukaan, kun tytöillä oli vikat innebandy "treenit". Joukkue pelas paikalle tulleita vanhempia vastaan, haastoi heitä niin blankassa kuin punnerruksissa ja sai jokainen omat pokaalinsa. Vikaks herkuteltiin erilaisilla leivoksilla. Ja sanottiin ekat heipat. En mä ole täällä, kun ne syksyllä taas aloittaa.

Höh.

Mimmonen oli Matskun viikko?

Tulevia vieraita, aurinkoisia päiviä, mekkokelejä, kikatuskohtauksia, hyvää ruokaa, onnellisen lopun omaavia kirjoja, hiekkarantoja, uima-allas... Niistä on mun viikko tehty.

Maanantaina loppui haut ja koko päivän mietin niitä. Lopulta päädyin hakemaan yhdeksään kouluun täällä Ruotsissa; yks Malmössä, yks Lundissa, yks Uppsalassa ja loput sitten Tukholmassa. Toivottavasti sinne Tukholmaan pääsisin! Olis jo kämppiskin olemassa! Semmonen kämppis joka olis vuoden siellä jo ollut, niin ei valittais mitään ghettoa-aluetta ekaks asuinpaikaks. :D Jännittää jännittää.

Tiistaina söin valtavan smoothien ja koitin lukea. Kävin ulkona. Nautin auringosta. Leivoin pannaria. Juttelin mahdollisten aupparien kanssa ja koin ruotsi-ikävää vaikka täällä edelleen oonkin. Tiistai oli melko sekava päivä. Oli hyvä että se loppui. :)

Keskiviikkona päätin että en käytä lukemiseen enää 24/7 taktiikkaa, vaan rauhotan tähän. Tukholma on kumminkin ykkönen ja sinne ei tartte lukea. Tämä on vähän tämmöne jos ei onnistu niin "maitojunalla kotiin" -vaihtoehto. Illalla menin katsoo tyttöjen toisteks vikoja innebandytreenejä. Samaan aikaan sain myös rauhottavan puhelun Suomesta, lopputuloksena vaan koitan elää loppuajan hetkessä ilman murehtimista. Illalla askartelin scrapbookia ja luin hyviä kirjoja.

Torstaina aamulla suuntasin fillarilla bussipysäkille (5min enkka!) ja hyppäsin Malmön bussiin. Aamulla oltiin Tn ja pienen L-neidin kanssa puistossa keinumassa. Ulkoilun jälkeen junailtiin Emporiaan matkalla laulellen kaikki ruotsalaiset osaamamme lastenlaulut, sillä L oli uninen ja nälkäinen. Täys juna oli oiva kitinäpaikka. ;) Emporiassa tavattiin F ja lounastettiin Vapiaonossa, Pandurosta taas mukaan tarttui alennustarvikkeita scrapbookiin. Kotiin tullessa missasin junan katsomalla väärän aseman aikatauluja. Onneks perheen äiti työskentelee Lundissa, niin mun reittisuunnitelma suuntaskin Lundiin kodin sijasta...

Perjantaina leivoin Brownieseja ja illalla katsottiin telkkaria, semmonen perusperjantai. Illalla koitin mennä ajoissa nukkumaan, mutta päivällä olin nukahtanut melkein yht pitkäks aikaa kun lapset oli koulussa, niin unta ei oikein riittänyt, ylläri... Miten ihminen voi nukahtaa sänkyyn ja nukkua niin pitkään, vaikka ei muka ollut väsynyt!? Illalla jännättiin seuraavana päiväne tänne muuttavaa kania.

Lauantaiaamuna olikin herätys aikaisin aamulla, sillä puoli ysi oli Hofterupin tyttöjen ekat pelit Lundissa Lundacupenissa. Aamupäivä meni siellä seuratessa taitavia pikkupelaajia ja iltapäivä Fn ja Tn kanssa Lundissa. Pidettiin hauskaa WrapHousessa ja kokeiltiin ekaa kertaa elämässä fotoautomaattia. :D Hih. Ilta oltiin Malmössä, leffaan piti mennä mutta pääsyttiin muutamaks tunniks istuskelee tuijottelemaan ökylaivoja ökytalojen edessä meren rannalla. Ja juoruamaan. :)

Sunnuntaina aamulla koitin nukkua pitkään, mutta P tuli puol ysi huoneeseen "ootko hereillä?!" No en oo.... -.- Torkuin hetken ja kun heräsin tuntu kuin ois ollut kaktus kurkussa. Aamupalaks valtava smoothie terästettynä jätskillä ja jälkkäriks strepsilssejä. Iltapäivällä uima-allas auki ja trampoliini pystyyn, täällä on kesä! Hain Tn Malmöstä ja huomasin unohtaneeni kukkaron kotiin. Roadtrippiä ei paljon tehdä ilman kukkaroa, varsinkin jos bensavalo palaa. Tn hiluilla bensaa tankkiin ja hakemaan kotona kukkaro. Piti ekaa ajaa alas, mutta nyt suunnattiinkin kohta Helsingborgia. Ei ikinä ehditty sinne asti, mutta matkanvarrelta löytyi Landskrona ja Glumslöv. Vikasta löydettiin ihana ranta ja kamera räpsi suht ripeään. Siellä olis myös alue, joka olis voinut olla suoraan Emmerdalesta.....

Kiva oli näyttää "omia maisemia" toiselle, jonka auppariperhe asuu ihan erilaisessa maisemassa. Nyt on väsy ja Å:n perheen omassa kotivastaanotossa diagnosoitu poskiontelontulehdus kaipaa lepoa parantuakseen. Vi hörs igen nån gång! :)

20.4

Joka kerta päätän, että joo, nyt ei kestä montaa päivää päivittää uusia kuulumisia, mutta kuinkas sitten käykään... No mutta tämä on bättre än inget!

Alkuviikko kului vähän kriiseillessä Suomeen tuloa sitten kesäkuussa. Nyt täällä on löytynyt se sosiaalinen elämä, omat kaverit ja perhettäkin tulee valtava ikävä. Halua tulla Suomeen ei juurikaan löydy, ja olo paheni kun todellisuus iski jutellessa mahdollisten uusien au pairien kanssa. Tunne ei mitenkään johtunut heistä, mutta ekat ajatukset oli että "en mä tahdo vastata, mä en oo lähdössä mihinkään. niin ei kukaan voi olla tännekään tulossa". Vaikka oonkin laskenut että nyt on joulu, nyt on puoliväli, nyt on hiihtoloma ja pääsiäinen, niin silti mut pääsi yllättää ajatus, että kaks kuukautta jäljellä. K-A-K-S-I. Ei enempää, ei vähempää.

Mulla tulee ihan valtava ikävä tyttöjä, niistä on tullut ihan perheenjäseniä -hyvässä ja pahassa. ;) Totta kai pidän yhteyttä, mutta ei se ole sama kuin päivittäinen oleminen. Samalla tarttee päästää irti tutuista jätskipaikoista, aamukiireistä, smoothie-välipaloista koulunjälkeen, perjantain telkkari-illoista, yhteisistä ruokahetkistä... Nyt koitan elää hetkellä ja toivoa, että seuraava au pair löytyy pian ja kaikki menee superhyvin!

Onneks on muutama ihminen, jotka ovat auliista jakaneet aikaa mun kriisin kuuntelemiseen. Se on helpottanut, yks pitkä vuodatus sähköpostiin yöllä ja aamulla piiiitkä fb-keskustelu keran Jn. Ens syksynä pitäis olla vain junamatka tänne, ei se ole ylitsepääsemätöntä. Kyllä kaikki järjestyy.

Vikana on hyvä ohje, jonka J antoi:

"Ulkomailta pitää poimia parhaimmat tavat ja käytännöt ja tuode ne mukanaan kotimaahan. Pitaa myös huomata mitä kotimaassa tehdään paremmin kuin ulkomailla ja oppia arvostamaan sitä." -Js hostpappa A.

Huomenna vähän kertomusta viikosta kera aurinkoisten kuvien! :)

Onnellisuutta on elämä.

Onnellisuus on aurinko ja lämpö.

Onnellisuus on Malmön kauniit kadut ja Lundin kivat kahvilat.

Onnellisuutta on kitaramusiikki.

Onnellisuus on vihdoin löydetyt superystävät.

Onnellisuus on täytetyt kouluhaut ja todennäköinen muutto syksyllä Tukholmaan.

Onnellisuutta on The BodyShopin suihkusaippua.
Onnellisuutta on yöllä BurgerKingistä löytyvät ihmiset.

Onnellisuus on ponnarille yltävät hiukset.

Onnellisuus on hyvä viikonloppu.

... ja viikonlopun jälkeinen lukuinto.

Onnellisuutta on viikonlopun urheilutapahtumat.

Onnellisuus on matkalaukusta löytyneet urheilusukat.

Onnellisuutta on imuroitu lattia ja sylissä kehräävä kissa.

Onnellisuutta on Youtubesta löytyvät Salkkarit.

Onnellisuutta on Suomesta saapunut merkkarimix.

Onnellisuutta on siivottu vaatekaappi ja kivat kesävaatteet.

Onnellisuutta on kehittynyt kielitaito.

Onnellisuutta on olla täällä.<3 

Viikonloppukuulumisia.

Nyt en voi enää valittaa että mulla ei olis tekemistä! Tekemistä on enemmän kuin ehtii tehdä. Pääsykokeisiin luku on titty tärkeimpänä, mutta mielellään viettäis ihania päiviä aupparikavereiden kanssa, liikkuis auringossa, lukis hyviä kirjoja, askartelis ja viettäis kivoja päiviä tallilla V:n kanssa. :)

Tämä viikonloppu on ollutkin semmonen erittäin nautittava. Perjantaina olin vähän flunssassa, mutta se karistettiin eka siiivoamalla M:n vaatelaatikot ja sitten suuntaamalla nuorempien tyttöjen kanssa fillaroimaan. M pääsi ekaa kertaa isolle tielle ja A ajoi ekaa kertaa tunneliin! Meillä oli huippukivaa. Vaikka ennen ens kertaa meillä on diili, että A opettelee kuuntelemaan ja fillaroimaan samaan aikaan ( lue: ei tartte pysähtyä kun kysyy pysytäänkö me mukana) ja M opettelee jarrutamaan muutenkin kuin vetämällä jalkoja maassa... ;)

Lauantai vietettiin Tn kanssa Lundissa, aamulla lähtö ja illalla fillaroin pysäkilta takaisin yhden maissa. Pitkä mutta rentouttava päivä, sillä maaliskuun kahdennennestakymmenennnestatoisesta päiväistä lähtien en ollut kertaakaan ollut yksin. Eka oli lasten 9pvän pääsiäisloma (EPISTÄ) ja sitten oli pienin ja suurin kipeinä. Mutta nyt nautin!

Tänään tosiaan heräsin aamulla syömään aamupalaa, pakkasin repun ja fillaroin tallille. Nyt oon kotona, 18km fillarointia
vastatuuleen takana ja edessä 70 sivua suomalaisten fyysisestä aktiivisuudesta ja hallituksen päätöksistä kys. aiheesta. Jossain vaiheessa vien Mn uimaan. Adjö!