Voi mistä sitä alottais... Tuntuu että mulla olis ihan kamalasti kerrottavaa.
Yks vanhoista barnflickoista oli täällä siis viime viikon ja se muutti viikkoa aikalailla. Ja tytöilläkin oli siis lomaa koulusta. Keskiviikkona oltiin ihan kotona Mn kanssa ja suunniteltiin seuraavan päivän herkkuja. Isommat tytöt oli sportlov campenilla Helsinborgissa, pelasivat joka päivä innebandya muutaman tunnin iltapäivällä. Illalla oli vielä oman joukkueen treenit, jossa mäkin olin sitten mukana. Tosin treenien seuraamista kiihkeämmin taidettiin juoruta Ln kanssa, koska oli kerrankin kiva saada omanikäistä seuraa på svenska. Illasta tuli melko pitkä, sillä mulla oli aika monta figuuria tehtävänä seuraavan päivän kakkua varten.
Torstaina aamulla heräteltiin M, koska pikkuneiti juhli synttäreitään. Tosin M ehti meitä jo huutelemaan, että tulkaa jo, mä oon jo hereillä! Aamulla väsäsin siis pannkakstårtan ennen herätystä. Ikinä ennen en ole moisesta edes kuullut, mutta hyvin kakku uppos koko porukalle! Välissä vähän kermaa, mansikkahilloa, vadelmia, mansikoita ja kiiviä! Nam. Yhtä mieluisia oli paketit, joita ilmestyi suuri kasa sängyn päätyyn. Kaikkein mieluisin tais olla oma pieni vaaleanpunainen cd-soitin. Voitte vaan arvata osaanko One Directionin What makes you beautifulin ulkoa. Etuperin sekä takaperin. ;)
Päivällä käytiin synttärilounaalla Subwayssa (paikan valinta a'la M!) ja sen jälkeen Mn ja Ln kanssa ajeltiin Lundiin. M oli kyllä sitä mieltä että käveltiin ihan liian kauan ja ihan liian paljon. Onneks synttärikaakaot sai myrtsimmänkin synttärisankarin paremmalle tuulelle. Hyvä niin, sillä illalla piti vielä jaksaa juhlia! Pikkumyy-kakkua tuli syömään myös mormor ja kaks perhetuttua. Ilta päättyikin sitten uusien kasvovärien kokeiluun. (make up-artists A & M)
Perjantai kulutettiin myös reissun päällä. Päivällä Ma:lla oli jotakin työjuttuja ja lähdettiin koko porukka kohti Lundia. M tosin oppi torstaista ja oli sitä mieltä, että hän menee kyllä äidin mukaan töihin eikä kaupungille. Se tiesin ihan omaa aikaa! Käveltiin pitkin kaupunkia, seikkailtiin busseilla, istuttiin kahviloissa, käytiin ostaa illan leffaliput ja L shoppaili kengät. (jotka hajosivat ekana iltana ja joita vaihtaessa unohdin kengät sekä kuitin kotiin ja joihin ei ole uusia nauhoja vaan ne tilataan tehtaalta.... fail) Sen jälkeen kyydittiin Ma ja M kotiin, vaihdettiin vaatteet ja ajettiin takaisin Lundiin. Auto parkkiin ja muutaman mutkan kautta tavattiin Ln vanhoja kavereita sen auppariajalta. Oli kiva ilta Viggossa ja sen jälkeen loistavana leffana Små citroner gula. (myös kirjana by Kajsa Ingemarsson) Kotiin koitettiin tulla kolistelematta.
Lauantaiaamu sujui kotona, piiitkä aamupala ja paljon lagausta. Iltapäivällä oli An poängsimning Löddessä ja mentiin kaikki katsomaan. Ennen uimahallia muut teki mutkan Malmön innebandyliikkeesseen, mutta mä jäin vapaaehtoisena kotiin, koska autosta loppui paikat. Mä siis suuntansin Volvolla CenterSydiin ja shoppasin itselleni farkut. Minä. Tunnissa. Cubuksesta. Oon ylpeä. Mukaan tarttui myös kynsiä virvoittava Myrttiöljy ja parit Dependin irtokynnet, sillä tarjouksena sain halvimman ilmaiseks. Katsotaan jos nämä munkin tyngät sais edes kohtuulliseen kuntoon. :) Uimakisoissa en voinut lopettaa hämmästelemistä, että miks uimarit näyttää jotenkin ikäistään vanhemmilta. -98 syntyneetkin oli ainakin kolme päätä mua pidempiä! Illalla oli taas perinteinen Melodifestoival-ilta. Suuunniteltiin vähän Saksan tyttöjen kanssa, jos mennään katsoo semifinaaleja paikan päälle. Ne kun kisataan niin lähellä, että ikkunan avatessa voi melkeen kuulla bassot!
Sunnuntaina syötiin Ln kanssa lauantaitakin pidempi aamupala ja Ma ehti käydä rokottamassa muutaman hevosen ja tulla takaisin ennen kuin me saatiin itsemme pois pöydän luota. Oli vaan niin äärettömän mukava puhua ja kyselle ja puhua vähän lisää. Vaihtaa kokemuksia ja puhua "ongelmista". Eihän mulla tämän perheen kanssa juuri ongelmia ole ollut, mutta on kiva puhua miten toinen on asiat kokenut ja tajuta että hei, en mä olekaan ainoa joka ajattelee että tää on vähän kummaa. Että muillakin on ollut päiviä, kun on ollut epävarma jostakin ja on tuntunut ettei kaikki menekään niinkuin pitäis.
Iltapäivä kului eka leffassa (Röjar Ralf, C kiteytti aina hyvin: Hoppas att barnen gillade mer än jag/Toivottavasti lapset tykkäs enemmän kuin mä) ja sen jälkeen ajettiin muutama kortteli ja mentiin katsomaan FC Helsingborgin matsia Karlstadia vastaan. Täytyy sanoa, että ikinä en ole ollut niin maalirikkaassa pelissä. Lopputulos oli 11-10 ja niistä kaks vikaa maalia tehtiin viimeisen minuutin aikana. Ratkaiseva voittomaali 15 sekuntia ennen päätössummeria!Pillin viheltäessä pelin päättyneeksi Karlstadilta lensi tuolit siihen malliin, että säpäreitä sai keräillä Mutta oli hyvä peli! Kotiin matkustettiin pienellä ylikuormalla ja mulla on varmaan edelleen An hiuksia hampaiden välissä... Lasten mentyä nukkumaan sujui ilta sohvalla kera leffan.
Eilen oli herätyskello taas soimassa ja arki alkoi. L meni lasten mukana kouluun ja mä suuntasin bussilla Malmöön. Eka mua kyllä palloteltiin bussista toiseen, kun kuljettajatkaan ei oikein tienneet mikä auto menee mitäkin reittiä. Pääsin kuitenkin Malmöön ja olin ajoisssa Folkuniversitetillä, sillä mun oli tarkoitus aloittaa kielikurssi! Kauan olin sitä odottanut ja vähän jo menettänyt toivonikin, kun Lundista ei sopivia löytynyt. Malmöstä löysin ja ajattelin, että vaikka tunti suuntaansa on aika paljon, niin kyllä sen neljä viikkoa jaksaa matkustaa.
No eipä tartte enää miettiä... Taso piti olla avancerad/edistyneet, mutta se oli kaikkea muuta. Olin kuitenkin fiksu ja kysyin ennen kurssia, jos saan mennä ennen ilmoittautumista katselee että onko taso sopiva. Koko kaks ja puoli tuntia harjoiteltiin sanojan lausumista ja luettiin YKSI artikkeli läpi. No okei, ehdittiin me seuraavaakin kaks kappaletta. Tuntu käsittämättömältä, että vaikka suurin osa kurssilaisista oli asunut monta vuotta täällä, oli porukan kielitaito melko heikkoa. Ä:n ja Ö:n lausuminen oli täysin mahdotonta, samoin tekstin sujuva lukeminen. Jopa itsensä esittely oli osalle hankalaa. Tunnin jälkeen kyselin opettajan ja kielikurssivastaavan mielipiteitä ja tultiin nopeasti lopputulokseen, että se on täysin turha kurssi mulle.
Nyt on vähän pettynyt olo, kun mulle ei tullut mieleenkään, että kurssi olis ollut tommonen vaan oletin, että taso on sitä mitä kurssin kuvauksessa luki. Olin suunnitellut seuraavat neljä viikkoa sen mukaan, että oon siellä kurssilla. Höh. Kurssin jälkeen kävin kuitenkin ostamassa opettajan suositteleman ruotsi toisena kielenä kirjan ja nyt on se urakkana ennen kirjoituksia. Ostaessa oli myyjä kyllä sitä mieltä, että en mä Suomesta ole vaan Tanskasta... Mainittakoon, että tanskalaiset ei aina oo ihan hirveessä suosiossa täällä, eikä vähiten ystävällisen ja aurinkoisen (kröhöm) lentokenttähenkilökunnan takia. Perhetttä nauratti, kun kerroin. :D
Illalla oli treenjä kuten tavallisesti ja L kävi ostaa Ruotsi-herkut Itävaltaan. Kaupassa ollessa tajusin miten montaa ruokatavaraa tuun ikävöimään kesällä. Jo pelkästään ruuat taitaa viedä yhden mun matkalaukuista! Ehkä mun tarttee miettiä nyt uudelleen sitä syksyn opiskelua, siis ihan vaan ruuan kannalta. ;) Tänään aamulla Ln lähtiessä juna-asemalle päin iski haikeus, sillä meillä oli tosi kivaa koko viikon! Eikä tiedä yhtään koska toisen näkee seuraavan kerran. Samalla tajusin ettei mullakaan ole kovin pitkään jäljellä täällä oloa. Kohta mä oon se joka pakkaa tavaroita kohti Suomea. :( En tahdo. Jossain vaiheessahan mietin, että jos täällä ollessa menisin extratöihin, mutta nyt ajattelen, että mulla on täällä vielä niin paljon uutta ja nähtävää etten mä mihinkään töihin tahdo. Mulla on monta hetken mitkä haluan viettää täällä ja monta hetkeä muiden auppareiden kanssa. Ja valtavan monta paikkaa, joissa haluan käydä. Vielä enemmän juttuja jotka haluan kokea.
Ekana juttuna lähden kohta rynnimään tänään alkaviin kirja-aleihin, koko Ruotsi tursuaa alessa olevia kirjoja! Jiiihaaa!
